Lohjan aseman vesitorni

Lohjalaisia maamerkkejä, osa 1

Kun Lohjalle saavutaan Helsinki–Turku-moottoritieltä, yksi ensimmäisistä tutuista maamerkeistä kohoaa harjun päällä.

Lohjan aseman vesitorni valmistui vuonna 1966.

Se on siis seissyt paikallaan jo kuuden vuosikymmenen ajan ja tervehtinyt siinä ajassa melkoista määrää Lohjalle saapuneita – ja täältä lähteneitä.

Vesitorni peruskorjattiin vuonna 2016.

Vesitornissa toimi myös kahvila

Nykyisin sitä on ehkä vaikea kuvitella, mutta vesitorni ei ollut alun perin pelkästään vesihuollon rakennelma.

Säiliöosan alapuolelle, noin 20 metrin korkeuteen, rakennettiin kahvila, jossa oli runsaat 20 asiakaspaikkaa.

Ajatus ei ollut Suomessa täysin poikkeuksellinen. Vesitorneihin on niiden historian aikana sijoitettu myös näköalatasanteita, ravintoloita ja kahviloita. Korkea sijainti tarjosi siihen luonnollisesti yhden melko hyvän myyntivaltin: näköalan.

Aseman vesitornin kahvilatoiminta jatkui aina 1990-luvulle saakka. Kun toiminnalle ei enää löytynyt uutta yrittäjää ja tilat alkoivat jäädä jälkeen ajan vaatimuksista, kahvilan tarina päättyi.

Tornin ylätasanne sijaitsee vielä korkeammalla, noin 32 metrin korkeudessa maanpinnasta.

Ja katolla on tähtitorni

Jos kahvila vesitornissa kuulostaa erikoiselta, tarina muuttuu vielä hieman kiinnostavammaksi.

Vuonna 1987 tähtitieteellinen yhdistys Lohjan Ursa ry rakensi vesitornin huipulle oman tähtitorninsa.

Se sai nimekseen Ursa Minor – Pieni karhu.

Sijainti on tähtien tarkkailuun varsin looginen. Lohjanharju on jo itsessään ympäristöään korkeammalla, ja kun siihen lisätään vielä vesitornin korkeus, päästään kaupungin valojen yläpuolelle huomattavasti tavallista parempiin tarkkailuasemiin.

Näin yhdestä rakennuksesta tuli vuosien varrella yhtä aikaa vesitorni, kahvila, näköalapaikka ja tähtitorni.

Miksi vesitorni ylipäätään rakennetaan korkealle?

Vesitornin toimintaperiaate on lopulta yllättävän yksinkertainen.

Vettä varastoidaan korkealle sijoitettuun säiliöön, jolloin korkeuseron synnyttämä hydrostaattinen paine auttaa ylläpitämään vesijohtoverkoston painetta. Samalla vesitorni toimii vesivarastona ja tasaa verkoston kulutusvaihteluita.

Siksi vesitornit rakennetaan mielellään jo valmiiksi korkeille paikoille.

Ja Lohjalla siihen on tarjolla luonnollinen paikka: Lohjanharju.

Palanen 1960-luvun Lohjaa

Aseman vesitorni valmistui aikana, jolloin vesitorneja rakennettiin Suomessa paljon. Kaupungistuminen, kunnallistekniikan kehittyminen ja vesijohtoverkostojen laajeneminen synnyttivät 1950- ja 1960-luvuilla kokonaisen vesitornien rakentamiskauden.

Monista niistä tuli samalla oman paikkakuntansa maamerkkejä.

Niin kävi myös Lohjalla.

Aseman vesitorni ei ehkä ole Lohjan kaunein rakennus – mutta sitä ei voi oikein kuvitella poiskaan maisemasta.

Ja seuraavan kerran tornin ohi ajaessa voi vilkaista ylöspäin ja muistaa, että siellä on joskus juotu kahvia 20 metrin korkeudessa ja katseltu tähtiä vielä paljon korkeammalta.

Et tainnut tietää...

Kuva: Ilmafilmi