Lohjan Pyhän Laurin kirkko

Lohjalaisia maamerkkejä, osa 4

Keskellä Lohjaa seisoo rakennus, joka oli paikallaan jo satoja vuosia ennen kuin Lohjasta tuli kaupunki.

Pyhän Laurin kirkko on Suomen keskiaikaisista kirkoista kolmanneksi suurin.

Vain Turun tuomiokirkko ja Naantalin luostarikirkko ovat sitä suurempia.

Mutta kirkon todellinen aarre löytyy sen sisältä.

Kirkollista historiaa jo 1200-luvulta

Pyhälle Laurille omistettu kirkko mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1382.

Lohjan seurakunnan historia ulottuu kuitenkin vielä kauemmas. Tutkijat pitävät todennäköisenä, että nykyisen kivikirkon paikalla on sijainnut yksi tai mahdollisesti useampikin puukirkko. Ensimmäinen niistä lienee rakennettu seurakunnan perustamisen jälkeen jo 1200-luvulla.

Nykyinen harmaakivikirkko syntyi vaiheittain keskiajalla. Sen vanhin osa on sakaristo, ja kirkon runkohuone sekä holvit valmistuivat myöhemmin.

Kun nykyinen kirkko kohosi Lohjalle, ympärillä ei ollut kaupunkia.

Oli kyliä, peltoja, metsiä – ja valtava kivikirkko.

Kirkon seinät ovat 500 vuotta vanha kuvakirja

Pyhän Laurin kirkko tunnetaan erityisesti poikkeuksellisen laajoista seinä- ja holvimaalauksistaan.

Ne valmistuivat vuosien 1510–1522 aikana.

Maalauksia ei tehty vain koristeeksi. Keskiajalla suuri osa väestöstä ei osannut lukea, joten kuvat toimivat keinona kertoa Raamatun tapahtumista seurakuntalaisille.

Kuvakertomus alkaa maailman luomisesta ja etenee kirkon seinillä muun muassa syntiinlankeemuksen ja joulun tapahtumien kautta Kristuksen kärsimyshistoriaan ja lopulta viimeiseen tuomioon.

Pilareissa puolestaan esiintyvät apostolit ja pyhimykset – heidän joukossaan kirkon oma suojeluspyhimys, Pyhä Laurentius.

Maalaukset ovat Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalausten ohella Suomen laajimmat keskiaikaiset kirkkomaalaukset.

Eivätkä ne muuten ole freskoja

Kirkon maalauksista puhutaan toisinaan freskoina. Teknisesti se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Maalaukset on tehty al secco -menetelmällä, jossa maavärit maalataan kuivalle laastipinnalle. Aidossa freskotekniikassa maalaus tehdään kostealle rappaukselle. Maalausten tekijää ei tunneta.

Tyylin perusteella on kuitenkin päätelty, että maalariryhmän johtaja olisi saanut oppinsa Ruotsissa vaikuttaneen kuuluisan keskiaikaisen kirkkomaalarin Albertus Pictorin piirissä.

Saman ryhmän arvellaan maalanneen myös Hattulan Pyhän Ristin kirkon.

Maalaukset katosivat lähes sadaksi vuodeksi

1800-luvun alussa kirkkoa uudistettiin.

Ikkunoita suurennettiin – ja keskiaikaiset seinät ja holvit kalkittiin valkoisiksi.

Satoja vuosia vanhat maalaukset jäivät kalkkikerroksen alle.

Vasta 1880-luvun lopulla ne otettiin jälleen esille ja restauroitiin. Myöhemmin niitä restauroitiin uudelleen 1950-luvulla.

Tavallaan kalkkikerros myös auttoi säilyttämään palan keskiaikaa tuleville sukupolville.

Katse kannattaa nostaa kattoon

Yksi kirkon historian hienoimmista yksityiskohdista liittyy aikaan, jolloin maalaukset syntyivät.

Kun tuntemattomat maalarit koristelivat Lohjan kirkon seiniä ja holveja 1500-luvun alussa, Euroopassa elettiin renessanssin suurta aikaa.

Samaan aikaan Michelangelo maalasi Vatikaanissa Sikstuksen kappelin kattoa ja Rafael työskenteli paavin palatsin saleissa.

Maailmat olivat kaukana toisistaan. Mutta siveltimet liikkuivat samaan aikaan niin Roomassa kuin Lohjallakin.

Kellotapulissakin soi historia

Kirkon vieressä seisovan kellotapulin kivinen alaosa on peräisin keskiajalta. Nykyinen tapuli rakennettiin noin vuonna 1740.

Sen sisällä on kolme kirkonkelloa.

Vanhin niistä valettiin Tallinnassa vuonna 1594.

Suurin kello puolestaan valettiin vuonna 1624 – Lohjalla.

Nuorin kolmesta valmistettiin Tukholmassa vuonna 1740.

Yli puoli vuosituhatta keskellä Lohjaa

Pyhän Laurin kirkossa kiehtovinta ei ehkä lopulta ole mikään yksittäinen vuosiluku.

Vaan jatkuvuus.

Sukupolvet toisensa jälkeen ovat kulkeneet samojen kiviseinien sisälle. Lohja ympärillä on muuttunut kylästä kauppalaksi ja kaupungiksi, mutta kirkko on pysynyt paikallaan.

Ja sen holveissa näkyvät edelleen kuvat, joita lohjalaiset katselivat jo yli 500 vuotta sitten.

Seuraavan kerran kirkon ohi kulkiessa kannattaa siis muistaa, että kyseessä ei ole vain yksi Lohjan tunnetuimmista maamerkeistä. Se on yksi koko Suomen merkittävimmistä keskiaikaisista kulttuurimuistomerkeistä.

Et tainnut tietää...

Kuva: Jesse Kainulainen